JUKOn ja sen jäsenliittojen periaate on edetä aina neuvotellen ja sopien. Neuvotteluissa saatetaan kuitenkin päätyä syystä tai toisesta umpikujaan. Silloin tarvitaan jäsenistön joukkovoimaa.
Työtaistelutoimet eivät ole itsessään päämäärä, eikä yksikään liitto lähde neuvottelemaan tavoitteenaan lakko. Työtaistelu on aina viimesijainen, tarkkaan harkittu painostustoimi, jolla pyritään vauhdittamaan neuvotteluja ja pääsemään työntekijöiden kannalta oikeudenmukaiseen ja reiluun lopputulokseen.
Sopimukseton tila on työmarkkinoiden yleinen käytäntö. Jos neuvottelijat eivät saavuta määräaikaan mennessä neuvottelutulosta, jonka osapuolet hyväksyvät uudeksi virka-/työehtosopimukseksi, koko ala siirtyy sopimuksettomaan tilaan. Sopimuksettomassa tilassa työtaistelutoimet ovat laillinen ja sallittu painostuskeino, jos neuvottelut eivät etene.
Yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa 31.3.2025 saakka. Siihen asti neuvotteluja käydään tavoitteena saavuttaa yliopistolaisille hyvä neuvottelutulos.
Lakko ei ole ainoa työtaistelutoimi, johon voidaan ryhtyä. Muita keinoja ovat muun muassa ulosmarssi, mielenilmaus, ylityö- ja vuoronvaihtokielto sekä hakukielto.
JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunnassa on käyty läpi erilaisia skenaarioita, ja valmisteltu niihin soveltuvia työtaistelumalleja. Työtaisteluun ryhtyminen edellyttää järjestöpäätöstä. JUKOssa päätös tehdään sekä liitoissa että JUKOn hallinnossa.
Lakko ei ole yliopistosektorillakaan täysin ennenkuulumaton asia. Vuonna 2018 Helsingin yliopisto oli Suomen työmarkkinahistorian ensimmäinen yliopisto, joka meni lakkoon. Lakonuhka koski useampaa yliopistoa, ja tukilakkojakin oli jo ehditty julistaa ennen kuin lopulta päästiin sopuun. Joukkovoimalla oli tuolloin kiistaton merkitys sopimuksen syntymisessä.
Maija Holma
neuvottelupäällikkö
Luonnon-, ympäristö-, ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry