Erimielisyyksien ratkaisusta on sovittu työehtosopimuksessa
Yliopistojen työehtosopimuksessa on sovittu neuvottelumenettelystä erimielisyyksien ratkaisemiseksi työnantajan ja työntekijän välisissä kiistoissa. Erimielisyysmenettelyssä voidaan selvittää esimerkiksi määräaikaisuuksien perusteita. Tällöin selvitetään, onko työntekijän määräaikaiselle työsopimukselle laillinen peruste vai onko työsuhde tosiasiassa vakituinen.
Neuvotteluprosessissa voidaan ratkaista myös muita työehtosopimuksen piiriin kuuluvia kysymyksiä, kuten esimerkiksi palkkausjärjestelmän soveltamista. Tällöin on usein kyse tehtävän vaativuustasoa koskevasta näkemyserosta.
Mitä erimielisyysmenettely käytännössä tarkoittaa?
Työntekijä voi ensi vaiheessa keskustella riita-asiasta oman esimiehensä kanssa. Tätä kutsutaan yksikkötason neuvonpidoksi. Ellei yhteisymmärrystä löydy, luottamusmies neuvottelee työnantajan edustajan kanssa paikallisneuvotteluissa. Mikäli nekin jäävät erimielisiksi, asia siirtyy liittotason neuvotteluihin JUKOn ja Sivistystyönantajien välille. Mikäli yhteisymmärrystä asiaan ei löydy liittotasollakaan, asia voidaan saattaa työtuomioistuimeen, jossa se ratkaistaan lopullisesti.
Miksi käyttää juuri erimielisyysmenettelyä?
Esimerkiksi määräaikaisuutta koskevan riita-asian voi saattaa myös käräjäoikeuden ratkaistavaksi ja sivuuttaa työehtosopimuksen mukaisen erimielisyysmenettelyn. Työehtosopimuksen mukaisessa neuvotteluprosessissa etuna kuitenkin on prosessin nopeus ja maksuttomuus liittotasolle saakka. Kun asia pyritään ratkaisemaan mahdollisimman lähellä työpaikkaa, se on yleensä osapuolten yhteinen etu.
Erimielisyysneuvottelut voi ja kannattaa aloittaa hyvissä ajoin työsuhteen vielä kestäessä, jotta esimerkiksi vakinaistamisesta päästään aidosti keskustelemaan työnantajan kanssa.
Lisätietoja neuvotteluprosessista saat paikalliselta luottamusmieheltä ja omasta ammattiliitostasi.
