Luottamusmiesten lukumäärää ja heidän taustojensa monipuolisuutta tulee arjessa harvemmin pohdittua. Työpaikan luottamusmiesjärjestelmä samoin kuin pääluottamusmiesten määrä sekä taustat ovat muotoutuneet nykytilaansa ajan kuluessa.
Järjestelyjen ajantasaisuutta eri yliopistoissa on kokemuksemme mukaan vaikea arvioida ulkopuolelta. On varmaa, että alakohtainen paikallistuntemus ja kulttuurinen osaaminen ovat aidosti merkityksellisiä seikkoja. Paikallistuntemus kampukselta tai kaupungista ovat myös laatutekijöitä. Työntekijöiden näkökantojen laaja-alainen tunteminen ja taito kuunnella on koko organisaation etu. Kokemuksemme mukaan se vähentää tempoilua, kun toimintaa kehitetään – ja kehittäminenhän on jatkuvaa.
Sopivan laaja luottamusmiesverkosto tuntee yliopistonsa ja hieman jopa naapureita.
Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatioiden eroavaisuuksiin eri yliopistoissa ovat toki vaikuttaneet yhdistymiset, mittareiden muutokset ynnä muut organisaatioiden normaaliin kehitykseen kuuluvat seikat. Kokemuksemme mukaan tätä kehitystä on ollut muun muassa Aalto-yliopistossa runsaasti. Mutta, kuten aiemmin totesimme, luottamusmiesjärjestelmä muotoutuu yleensä aika pitkän ajan kuluessa.
Henkilöstön edustuksellinen toiminta luo omalta osaltaan jatkuvuutta. Yksilöt toki vaihtuvat, organisaatioiden nimet uudistuvat, mutta perusteet pysyvät yllättävästi samoina tai samankaltaisina.
Yliopistoissa pitkä aikajänne on sisäänrakennettu – tutkinnon saavuttaminen vie vuosia tai kymmenen. Matkan tutkimuskysymyksen asettamisesta ymmärrykseen ja lopulta tiedon soveltamiseen on osoitettu kestävän 10–15 vuotta. Yliopistot ovat itsessään myös ainutlaatuisen pitkäikäisiä.
Luottamusmiesten monipuolinen henkilöstön edustavuus sekä ymmärrys yliopistojen strategioista ja tavoitteista ovat tärkeitä: miksi olemme, miksi teimme ja miksi tulemme tekemään. Tämä on edellytys keskustelulle ja kehitykselle, mutta ennen kaikkea päätösten jalkauttamiselle. Strategian toimeenpaneminen on niin johdon kuin työtekijöidenkin yhteinen, ikuinen työsarka akateemisten vapauksien ristiaallokossa.
Sopivan laaja luottamusmiesverkosto tuntee yliopistonsa ja hieman jopa naapureita. Sieltä suodattuu tietoa kipupisteistä, muutoksista ja historiallisistakin taustoista. Näistä keskusteleminen auttaa johtamisessa.
Muutos on pysyvää. Takertuminen kaikkeen vanhaan ei ole tavoite – ja muutoksien jalkauttamiseen tarvitaan kaikkia.
Ennen muutoksia kannattaa keskustella, vaikka pidempäänkin. Siten ne jalkautuvat paljon paremmin. Me yliopistoissa kun olemme osin samanlaisia mutta sitten lähemmin tarkasteltuna samalla hyvinkin erilaisia. Laaja-alaisuus on kaikkien etu.
Ilpo Kari – Aalto-yliopiston ammattiosasto JHL ry
Petri Peltonen – Aalto-yliopiston henkilöstöyhdistys PRO ry
Panu Sainio – luottamusmies, Aalto-yliopisto, JUKO ry
