Blogi

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO edustaa 200 000:ta akavalaista palkansaajaa julkisilla ja julkisrahoitteisilla aloilla. Neuvottelujärjestö on kokonaisuus, jossa esimerkkiä voi hakea myös naapurisektorilta. Kunta- ja hyvinvointialalla, valtiolla ja kirkon sektorilla on jo saavutettu yleisen linjan mukainen palkkaratkaisu, joten tavoite yleistä linjaa noudattavista korotuksista myös yliopistosektorilla on perusteltu. Suomi on sitoutunut nostamaan tutkimus- ja kehittämisrahoituksen neljään prosenttiin …

Yliopistolaisten tekemä korkeatasoinen tutkimus ja siihen perustuva opetus mahdollistavat Suomen kilpailukykyisen kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Opetus yliopistoissa perustuu tutkimukseen, ja tutkimuksen tason noustessa myös osaamistaso kohoaa. Työehtosopimusneuvotteluissa JUKO tavoittelee kaikille yliopistolaisille maksettavia ostovoimaa parantavia yleiskorotuksia. Tällä haluamme varmistaa, että palkat ja työssäjaksaminen ovat myös jatkossa tasolla, jolla yliopistomme ovat vetovoimaisia työnantajia ja Suomessa tehtävä tutkimus täyttää …

Suomi tarvitsee kipeästi kasvua. Kasvun tuottavat osaavat ja innovatiiviset ammattilaiset. Korkeakoulut kouluttavat nämä ammattilaiset ja korkeakouluissa työskentelee kasvua ja innovaatioita tuottavia kovan luokan ammattilaisia. Myös Risto Murron työryhmän Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa on tämä nostettu esiin ja todettu, että korkeakouluissa tehtävä uutta luova tutkimus luo pohjaa sekä korkealaatuiselle opetukselle että innovatiivisten yritysten kanssa tehtävälle pitkäjänteiselle ja kunnianhimoiselle T&K-yhteistyölle. On siis …

Harjoittelukouluissa siirryttiin uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ) syksyllä 2007. Uudessa palkkausjärjestelmässä määrävuosikorotusten tilalle tuli jokaisen työntekijän työn vaativuuden (vaatitasot) arvioiva järjestelmä sekä henkilökohtainen suoriutumisen arviointi (suoritusprosentti). Lähtökohta uudistukselle oli hyvä, koska se korotti kaikkien palkkoja ja otti entistä järjestelmää paremmin huomioon työn vaativuuden sekä henkilökohtaisen suoriutumisen. Vuonna 2010 palkkausjärjestelmä muuttui yliopiston palkkausjärjestelmäksi (YPJ) yliopistouudistuksen myötä, mutta se …

Yliopistosektorin työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Jos neuvottelutulosta ei saavuteta viimeistään 31. maaliskuuta, siirtyvät yliopistojen henkilöstö ja työnantajat sopimuksettomaan tilaan. Nyt on aika antaa yliopistolaisten tekemälle työlle sen ansaitsema arvo – myös palkassa. Yliopistolaisia edustavan neuvottelujärjestö JUKOn päätavoitteena neuvotteluissa ovat prosentuaaliset yleiskorotukset kaikille. Palkkakehitys on neuvotteluissa luonnollisesti isossa roolissa ja neuvottelujen osapuolet joutuvat pohtimaan, miten paljon …

10–15 prosentin palkankorotus, jonka johtaja voi neuvotella milloin tahansa – ja melko keskinkertaisella johtamisella – on muille tyypillisesti mahdoton saavuttaa. Korotusten ajoitus ei ole koskaan oikea; joko olemme menossa kohti huonompia aikoja, jo syvällä taantumassa, tai emme ole vielä aivan toipuneet, mikä ei oikeastaan jätä tilaa enää ylellisille ylilyönneille. Valitettavasti. Jos he ehdottavat 7,8 prosenttia, …

Luottamusmiesten lukumäärää ja heidän taustojensa monipuolisuutta tulee arjessa harvemmin pohdittua. Työpaikan luottamusmiesjärjestelmä samoin kuin pääluottamus­miesten määrä sekä taustat ovat muotoutuneet nykytilaansa ajan kuluessa. Järjestelyjen ajantasaisuutta eri yliopistoissa on kokemuksemme mukaan vaikea arvioida ulkopuolelta. On varmaa, että alakohtainen paikallis­tuntemus ja kulttuurinen osaaminen ovat aidosti merkityksellisiä seikkoja. Paikallistuntemus kampukselta tai kaupungista ovat myös laatutekijöitä. Työntekijöiden näkö­kantojen laaja-alainen …

JUKOn ja sen jäsenliittojen periaate on edetä aina neuvotellen ja sopien. Neuvotteluissa saatetaan kuitenkin päätyä syystä tai toisesta umpikujaan. Silloin tarvitaan jäsenistön joukkovoimaa. Työtaistelutoimet eivät ole itsessään päämäärä, eikä yksikään liitto lähde neuvottelemaan tavoitteenaan lakko. Työtaistelu on aina viimesijainen, tarkkaan harkittu painostustoimi, jolla pyritään vauhdittamaan neuvotteluja ja pääsemään työntekijöiden kannalta oikeudenmukaiseen ja reiluun lopputulokseen. Sopimukseton tila …

Yliopistoilla on aina ollut tärkeä sija uuden tiedon tuottajana. Suuri osa tieteellisestä tutkimuksesta tehdään edelleen yliopistoissa. Toki monet yritykset panostavat paljon tutkimukseen ja tuotekehitykseen esimerkiksi lääketeollisuudessa ja sotateollisuudessa. Tästä huolimatta yliopistoissa tehtävä tutkimus luo edelleen perustan suurimmalle osalle erilaisia innovaatioita. Tutkimuksen ohella yliopistoilla on tärkeä tehtävä uusien asiantuntijoiden kouluttajana. Yliopistot antavat uusimpaan tutkimustietoon perustuvaa korkeampaa …