Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa meitä kaikkia. EU:n linjausten mukaisesti Suomi jäädyttää korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön Venäjän kanssa. Toimi kohdistuu Ukrainan tueksi, ei venäläisiä opiskelijoita tai tutkijoita vastaan.
Joukko Suomessa toimivia venäläisiä tutkijoita vaatii sotatoimien lopettamista Ukrainassa. Yliopistot valmistelevat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa toimia, joilla voidaan tukea ukrainalaisia opiskelijoita, korkeakoulujen henkilökuntaa ja tutkijoita sekä tarjota sotaa pakeneville opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksia Suomessa.
Yliopistolaiset ovat venyneet koko pandemian ajan. Kuten yliopistojen rehtorit kirjoittavat, opettajia ovat kuormittaneet opetuksen etätyökalujen ja uusien pedagogisten ratkaisujen haltuunotto ja kahtena keväänä yliopistot ovat järjestäneet myös valintakokeet mittavilla poikkeusjärjestelyillä.
Käynnissä olevissa yliopistojen työehtosopimusneuvotteluissa sovimme yliopistolaisten työehdoista ja palkankorotuksista. Haluamme, että yliopistot ovat kilpailukykyisiä ja houkuttelevia työpaikkoja ja hyvän työelämän edelläkävijöitä.
Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä tulee olla enemmän aikaa tutkimiseen ja taiteelliseen toimintaan. Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 70 prosenttia on edelleen määräaikaisissa työsuhteissa, ja keinoja tilanteen parantamiseksi on löydettävä myös työehtosopimuspöydässä.
Erityisesti muun asiantuntijahenkilöstön etätyö ja monipaikkatyön pelisäännöt kaipaavat selkeyttämistä. Luottamusmiehet ovat keskeisiä toimijoita henkilöstöä koskevissa asioissa ja heidän toiminta- ja tiedonsaantiedellytyksiä on parannettava.
Olen neuvotellut yliopistojen työehtosopimuksia alusta alkaen, ja lähestulkoon joka kerta heikennysesitykset ovat kohdistuneet erityisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaan.
Ehkä joka toisella kierroksella työnantaja on esittänyt muutoksia sairauspoissaoloilta maksettaviin korvauksiin.
Palkankorotuksista neuvotellaan yleensä vaiheessa, jossa muista työehdoista on löytynyt jonkintasoinen yhteisymmärrys. Palkansaajajärjestöt tavoittelevat ostovoimaa parantavaa palkkaratkaisua.
Talouskasvu hidastuu Suomen Pankin tuoreiden ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin ja vastaavasti inflaatio nopeutuu 4–5 prosenttiin.
Julkisalojen akavalaisia sopimusneuvotteluissa edustava neuvottelujärjestö JUKO on perinteisesti ajanut prosentuaalisia yleiskorotuksia, jotta voimme turvata tasapainoisen palkkakehityksen kaikille henkilöstöryhmille – sillä me olemme yliopisto.
Yliopistoneuvotteluja kannattaa seurata JUKOn ja liittojen verkkosivuilta sekä sosiaalisen median kanavilta.
Tarja Niemelä
Kirjoittaja on JUKOn yliopistosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Professoriliiton toiminnanjohtaja.
